PÄIVÄ MEIDÄN KANSSA - kuva tunnissa

28. helmikuuta 2018


Mä oon siis VIIKON yrittänyt kuvata tätä postausta. Oon aloittanut reippaasti aamulla, mutta päikkäreiden jälkeen unohtanut jatkaa. Vihdoin ja viimein maanantaina, muistin ottaa kuvia koko Noelin ja mun yhteisen päivän ajan! Wuhuu - melkein skumppapullon korkkaamisen arvoinen suoritus kaiken sen yrittämisen jälkeen... :D 

Tässä siis maanantai meidän kanssa kuva tunnissa - meiningillä.


 MAANANTAI 26.2.2018 

KLO 8 // AAMUPALA     Me herättiin hiukan ennen kahdeksaa. Vaipanvaihdon jälkeen suunnattiin keittiöön aamupalalle. Me syödään lähes aina aamuisin kaurapuuroa mehukeiton tai hedelmäsoseen kanssa. Sillä aikaa kun mä koomailen vielä, Noel katsoo koneelta edellispäivän Pikku Kakkosta tai jotain muuta hänen suosikkiohjelmaansa. 


KLO 9 // PÖYDÄN SIIVOAMISTA     Noel on supersuloinen äidin pikkuapuri! Hän nykyään aina löytäessään talouspaperin palan tai vaikkapa sukan, alkaa pyyhkimään lattioita tai pöytiä. Kuten kuvasta näkyy, hän on niin tärkeänä siivotessaan! 


KLO 10 // UUDEN NOJATUOLIN TESTAAMISTA     Noel sai mammaltaan viikonloppuna ihan oman nojatuolin. Hän on tuolista edelleen innoissaan; siinä pitää käydä tasaisin väliajoin istumassa ja jos vaikka jossain kirjassa mainitaan sana "tuoli", hän osoittaa heti omaa tuoliaan. Selvästi ylpeä tuolinomistaja!


KLO 11 // PÄIKKÄRIAIKA     Meille on tullut tavaksi nukkua päikkärit yhdessä. Noel nukkuu tosi lyhyet (max. tunnin) unet yksinään, mutta mun kainalossa vähintään pari tuntia, joten hyvä syy nukkua itsekin unet. :D Oishan se kiva toisaalta touhuta omia juttuja, mutta mulla menee blogin parissa yleensä yli puoleenyöhön, koska pääsen hommiin vasta Noelin mentyä nukkumaan, joten päikkärit ovat todella tarpeen mullekin. 


KLO 14 // VÄLIPALALLA     Me herättiin päiväunilta hiukan ennen kahta. Mentiin suoraan sängystä välipalalle, koska nälkäkiukkua tuntui olevan ilmassa meidän molempien suunnasta... Valmistellessani välipalaa Noelille, hän katsoi Pipsa Possua ja napsi Talk-muruja. Pikkumies on tällä hetkellä rakastunut päärynään, joten kuorin sitä ja appelsiinia hänelle välipalaksi. 



KLO 15 // LEMPIHOMMISSA     Kenellekään, joka seuraa mun storyja Instagramin puolella, ei ole jäänyt epäselväksi, mikä Noelin ehdoton lemppari tekeminen nykyään on. Jep, ikkunasta katsominen makuuhuoneen lipaston päällä seisoen. Me istutaan monta kertaa päivässä yhdessä lipaston päällä katsellen ulos ikkunasta. Me bongaillaan erityisesti lapsia, busseja ja hauvoja. Jos näkyy lapsia tai hauva, Noel alkaa innoissaan osoittamaan ikkunasta ulos ja tömistelee jaloillaan hymyssä suin. 


KLO 16 // TABLETTIIN TUTUSTUMISTA     Nikke laittoi viikonloppuna meidän käyttämättä jääneen tabletin kuntoon Noelia varten. Hän on muutaman minuutin kerrallaan jaksanut tutustua Pikku Kakkosen sovellukseen. Nallen videopätkän tullessa näkyviin, alkaa innostunut hihkuminen! Tuo sovellus on muuten tosi helppokäyttöinen pienelle. Riittää, että osaa vetää ruutua vasemmalle tai oikealle, sillä kuva liikkuu koko ajan.  
   

KLO 17 // OLKKARISSA ODOTTELUA     Mulla on ihan älytön sisustuskriisi meidän kodin suhteen, mitä tuskailin maanantainakin. En tiedä yhtään, miten alkaisin sitä purkamaan. Me tarvitaan lisää säilytystilaa! Haluaisin tavaroita pois näkyvistä. Kaikki esillä olevat sisustusesineet kyllästyttävät. Me tarvittais ehdottomasti lisää tilaa! Ainoa, johon en ole vielä kyllästynyt meidän olohuoneessa, on kuvassa oleva asetelma. Keltaiset Nappula-kynttilänjalat ovat ihanat sekä tuo Kartellin lamppu jaksaa edelleen ihastuttaa. 

Tärkein unohtui: mitä me odotettiin? No Nikkeä a.k.a. isiä töistä kotiin!


KLO 18 // ISIN KANSSA LEIKKIMISTÄ (TUNNETAAN MYÖS ÄIDIN OMANA AIKANA)     Nikke tuli kotiin vihdoin ja viimein puoli kuuden aikaan. Mä jätin hänet leikkimään Noelin kanssa olohuoneeseen, ja lukittauduin itse makuuhuoneeseen kirjoittamaan maanantaina julkaisemaani postausta. Mun sormet olivat syyhynneet koko päivän, joten olin ihan fiiliksissä, että pääsin vihdoin näpyttelemään postausta koneelle. 


KLO 19 // ILTAPUSUTTELUA     Nikke on ottanut tavakseen nukuttaa Noelin. Mä käyn aina ennen sitä pusuttelemassa Noelia ja toivottamassa hyvää yötä. Maanantaina päätin toivottaa varpaillekin hyvää yötä, koska onhan noi pikkuvarpaat maailman söpöimmät!

Joka ilta olo on tosi ristiriitainen. Toisaalta tuntuu ihanalta saada omaa aikaa pojan mentyä yöunille, mutta toisaalta en millään haluaisi päästää lopettaa meidän pikkumiehen halimista ja pusuttelemista.  On niin hankalaa päästä irti! Hän on niin rakas ja ihana! ♡

---

Noelin mentyä unten maille, mä vietin loppuiltani Niken kanssa sohvalla. Nikke katsoi jotain sarjaa, mä ahersin blogin parissa. Ei siis kovin jännittävä loppuilta! :D 

Sellainen oli meidän maanantaimme! Ei siis erityisen vauhdikas, mutta kiva päivä kaiken kaikkiaan. Oikeastaan voisi sanoa, että aika tavallinen päivä meille. Tavallinen arki on kivaa!

 Jos tykkäsit postauksestani, rullaa hieman alaspäin, ja paina TYKKÄÄ tai JAA! Nappula muuten näin alkuun pyytää vahvistamaan tykkäyksen, mutta kun tietty raja tykkäyksiä ylittyy, ominaisuus kuulemma poistuu. Kiitos jo etukäteen! :) 

4 kommenttia :

  1. Kannustan todella teitä ulkoilemaan ja liikkumaan, terveet elintavat tulevat varhaislapsuudesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tiedän. Johan tähän vähäiseen ulkoiluun on nyt tartuttu, en osannut yhtään odottaa. :P

      Me kyllä kaikkina muina vuodenaikoina ulkoillaan ahkerammin. Noelkin on vasta alkanut viihtymään ulkona sen jälkeen, kun alkuvuodesta oppi kävelemään. Innolla odotamme siis kevättä, että päästään yhdessä esimerkiksi tutustumaan lähimetsään. Ehkä silloin uskaltaa jo ilman vaunujakin lähteä! :)

      Mä en ole kovin aktiivinen luonne, joten tässä pikkuhiljaa itsekin yritän opetella tekemään muutosta. Pienin askelin! :)

      Poista
  2. Minä jäin miettimään postauksessasi kohtaa,jossa kerrot poikasi katsovan useasti päivässä ikkunasta ulos ja innostuvan ulkona liikkuvista muista lapsista, busseista ja hauvoista. Eikö se ole merkki siitä että hän kaipaisi sinne myös, toisten joukkoon? Lapsen etua ajatellen se olisi varmasti hänelle suuri ilo. Itse en pakkasesta välitä ollenkaan, mutta oman lapseni vuoksi käymme siellä päivittäin tutustumassa uusiin hänelle ihmeellisiin asioihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noel ylipäätään nauttii tarkkailemisesta. Vaikka me ulkoiltaisiin puolet päivästä, hän luultavasti silti katselisi yhtä innostuneena ikkunasta. :)

      Kyllä mä tiedän, että ulkoileminen on tärkeää, ja kyllä mä olen siihen yrittänytkin opetella. Meillä on monta syytä siihen, miksi ei olla vielä opittu ulkoilemaan säännöllisemmin, ja olenkin ne joskus tänne blogiinkin kirjannut. Jokainen perhe kuitenkin tyylillään! :)

      Mua vähän harmittaa, miten tähän meidän vähäiseen ulkoilemiseen on nyt tartuttu täällä blogin kommenttiboksissa ja Facebookissa. En nyt tarkoita juuri sinua, vaan yleisestikin haluan muistuttaa, että on niin helppo ulkopuolelta "tuomita", kun ei kuitenkaan tiedä sitä koko kokonaisuutta. Jos mä teen kaiken muun lapseni edellä, ei tuskin ole vaarallista, että ollaan laiskoja ulkoilijoita. Tämäkin asia korjaantuu varmasti, kun saadaan kivemmat ulkoilusäät takaisin.

      Nyt siis huoli pois kaikilta meidän ulkoiluista huolestuneilta. ;) <3

      Poista