Parasta just nyt on kohta kaksivuotias poikamme!

17. syyskuuta 2018

Viikko sitten paljastin, että meidän Noelista tulee maaliskuussa isoveli, jos kaikki menee hyvin. Sen kunniaksi ajattelin kertoa, että minkälainen tyyppi meidän perheen tuleva isoveli on. Sulla ehkä onkin jo aika hyvä käsitys hänen luonteestaan ja touhuistaan, jos olet seurannut mun Instagramin storyja tai lukenut toukokuisen postaukseni Noelin kuulumisista.




Arkajalka, mutta samaan aikaan vauhtihirmu


Noel on edelleen ollut aivan älyttömän hyväntuulinen, sopeutuvainen ja tyytyväinen lapsi. Toivon, että se on piirre, joka ei koskaan katoa. Nyt uutena, tai ainakin voimistuneena, piirteenä on tullut ujous. Noel herätti laivalla ollessamme huvittuneisuutta, kun saadessaan haluamansa huomion aikuisilta, pudistikin päätään torjuvasti kulmat kurtussa. :D Kukaan ei onneksi siitä pahastunut, vaan kaikki tuntuivat suhtautuvan poikamme reaktioon huumorilla. 

Tuollainen arkuus ei ole tosiaankaan uusi piirre, sillä musta Noel on aina ollut temperamentiltaan vähän sellainen arka ja tarkkailijaluonne. Hän ei ole koskaan ollut sellainen flirttaileva vauva, vaan suhtautunut varauksella tuntemattomiin. Tunnistan itseäni hänessä siinä, että hän on sellainen hitaasti syttyvä, eikä koskaan lähde suoraa päätä juoksemaan minnekään. Hän ensin tarkkailee ja sitten vasta rohkaistuu. Sen huomasi hyvin, kun oltiin katsomassa laivalla kahtena iltana Kikattavan Kakkiaisen showta; ensimmäisenä iltana hän tuijotti silmiään räpäyttämättä koko puolituntisen shown älyttömän keskittyneesti, mutta toisena iltana intoutui matkimaan tanssiliikkeitä sylissäni sekä taputtamaan jokaisen kappaleen jälkeen. 

Arkuus tuntuu kuitenkin merkittävästi vähentyneen liikkumisen suhteen! Noel juoksee sohvalla ilosta kiljuen ja sitten hyppää pyllyllensä (Ei kuitenkaan onneksi sohvalta alas! :D). Hän rakastaa liukumäkiä ja huutaa niistä hymyssä suin laskiessaan "Huiiiiii!". Pitkälle on menty siitä, kun me jouduttiin pakottamaan hänet kävelemään kävelykärryllä, kun hän oli jo muutaman kuukauden kävellyt tukea vasten. Tiedettiin, että hän osaa, muttei vain uskaltanut itse kokeilla. Arkuuden takia jätettiin polkupyöräkin ostamatta kesäksi, mutta nyt tuntuu, että olisi oikea aika hankkia pyörä. Kyllähän sillä näin syksylläkin ajelee! 


Maailman hauskin lapsi


Noelin mahtava huumorintaju tulee koko ajan vain paremmin ja paremmin esille. Hän tunnistaa vitsit ja pelleilyt sekä hetket, jolloin "kuuluu" nauraa. Hän pelleilee ja hassuttelee oma-aloitteisesti. Ehkä näitkin Instagramista Noelin keksimän papparaistanssin, jolla hän päivittäin hauskuuttaa meitä. Hän myös keksii hauskoja pelleilyleikkejä: eräänä iltana, kun pimeän keittiön ovi oli auki, hän meni ovensuulle ja leikki isoin elkein säikähtäneensä/pelkäävänsä pimeää ja räkätti sen jälkeen hauskalle vitsilleen. Tätä samaa leikkiä toistettiin varmaan parikymmentä kertaa!

Kenellekään meidän lähipiirissä ei ole jäänyt epäselväksi Noelin hyväntuulisuus, huumorintajuisuus ja hassutteleva luonne. Jokainen päivä on oikeasti tosi hauska ja rento tämän aurinkoisen poikamme kanssa! 


Ei-"leikki"


Ehkä hieman odotettavissakin ollut, se kuuluisa jokaisen taaperon vanhemman kiroama, uhma näyttää tekevän tuloaan entistä vahvempana. Tällä viikolla meillä on alkanut "hauska" EI!-leikki. Nimikin sen jo kertoo: kaikki on "EI!". Jos äiti tai isi laittaa auton väärään paikkaan, Noel huutaa eitä, polkee jalkaa ja itkee. Tuollaisia samanlaisia mitättömiä tilanteita on monia. Varmaan tunnistatkin, mistä puhun, jos taaperon ajatuksenkulku on yhtään tuttua! :D

Oon miettinyt, että johtuuko tämä käytös siitä, että Noelia harmittaa, ettei aina ymmärretä häntä, koska hän ei vielä puhu kuin yksittäisiä sanoja silloin tällöin. Täytyy varmaan kuitenkin myöntää, että kyllä se uhmaa taitaa olla. Mitään kovin pahaa ei vielä kuitenkaan ole ilmassa, vaan tällainen draamaileva käytös tuntuu liittyvän pääosin väsymykseen.

Mä toivon, että uhmakkuus menee yhtä helposti ja nopeasti ohi kuin kaikki muutkin vaiheet! Ollaan oltu siinä todella onnekkaita... Toukokuussa kirjoitin postauksen uhmasta ja siitä selviämisestä. Sen jälkeen uhmakkuus rauhoittui, kunnes nyt taas tällä viikolla se on nostanut päätään. Ehkä siis toivoa on, että selvittäisiin helpolla, jos nytkin oli useampi kuukausi rauhallista kautta käynnissä? :D


Parasta just nyt


Autot on aivan ykkösjuttu. Noel leikkii niillä ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Niitä bongaillaan ikkunasta sekä osoitellaan innostuneesti ulkona. 

Toisten lasten puuhien seuraaminen ja heidän kanssaan leikkiminen on kesän aikana tullut uutena kivana juttuna. On ollut ihana seurata, miten Noel on alkanut pikkuhiljaa leikkimään toisten lasten kanssa. 

Halit, pusut ja paijaukset ovat iso osa meidän päiviämme. Noel on tosi hellä luonteeltaan, ja tuleekin usean kerran päivässä oma-aloitteisesti hellittelemään meitä.

Laulut ja laululeikit raikaavat meillä monta kertaa päivässä! Ihhahhaa:ta pitää laulaa, kun Noel ratsastaa yksisarvisella tai iskän selässä. Leipuri Hiiva on yksi meidän suosikeista. Pikkumies leikkii siinä innokkaasti mukana. 

Meillä on iltatanssit lähes joka ilta. Noel osoittaa LP-soitinta vaativasti, jolloin Nikke menee valitsemaan kaksi LP-levyä hyllystä ja Noel asettuu mahalleen matolle valmiina valitsemaan kumpi niistä laitetaan soimaan. Kun päätös on tehty ja levy laitettu pyörimään, alkaa villi ja innokas tanssiminen! Jos äiti tai isi erehtyy istahtamaan alas, meidän pikkupomo osoittaa vaativasti kulmat kurtussa ja vaatii takaisin tanssilattialle. Onneksi, mä saan välillä armoa, jolloin riittää pelkkä pään heiluttaminen sohvalla. :D

Meidän sokerihiiri bongaa heti mahdolliset herkut. Häneltä on ihan turha yrittää syödä salassa yhtään mitään!

Piirtäminen on ihan parasta! Noel vähintään pari kertaa päivässä osoittaa lipaston laatikkoa, jossa tietää olevan hänen piirustuspaperinsa ja kynänsä ja sanoo "Piiää!". Meillä on monta hienoa taideteosta jo tallessa! 


Toivon, että rivien välistä välittyy se, miten ylpeä olen Noelista. Hän on niin älytön tsemppari, ilopilleri, hellä ja empaattinen ja siis kaikinpuolin mahtava tyyppi! Hänen perusluonteensa on yksinkertaisesti vaan niin mahtava. Mun elämäni suurin ilo ja onni on olla hänen äitinsä. Hänestä tulee maailman paras isoveli! 

- - - 

Tervetuloa kurkistamaan meidän arkeen Instagramissa sekä seuraamaan blogiani Facebookissa. Tykkäsitkö postauksestani? Olis mahtavaa, jos  rullaisit alaspäin ja painaisit "Tykkää" tai "Jaa"! :) (Facebook pyytää vielä toistaiseksi vahvistamaan tykkäyksen.)

#maaliskuiset2019

10. syyskuuta 2018

Vihdoin ja viimein uskallan sanoa sen ääneen. Ehkä jo arvasitkin sen otsikosta...

MEILLE TULEE VAUVA! Ja sehän tietysti tarkoittaa, että meidän ihanasta esikoisestamme tulee:




Mä olen palanut innosta kertoa  tämän ihanan uutisen koko maailmalle! Jos kaikki menee hyvin, meille syntyy maaliskuun lopulla toinen lapsi. Toisaalta jännittää asettaa itsensä näin haavoittuvaiseksi ja kertoa jotain näin suurta, koska mitä tahansa voi tapahtua. Vaikka nyt ollaan jo "varmoilla päivillä", ei se silti ole lupaus siitä, että saamme terveen vauvan syliimme maaliskuussa. 

Päätin kuitenkin heivata pelkoni nurkkaan ja nauttia tästä raskaudesta kaikin mahdollisin tavoin - siihen kuuluu se, että haluan jakaa ilomme ja onnemme just sun kanssa! Vaikka toisaalta raskaudesta nauttiminen on kyllä tähän mennessä ollut aika vaikeaa mun olotilojen vuoksi. :D Uskon kuitenkin, että on turha jossitella ja etukäteen voivotella, koska mun mielestäni pitää elää hetkessä ja nauttia! Ennen kaikkea luottaa siihen, että kaikki menee hyvin, koska mitään muuta ei oikeastaan voi edes tehdä.

Tällä hetkellä on käynnissä 13. raskausviikko. Viime perjantaina kävin ensimmäisessä ultrassa ystäväni kanssa, koska Nikke ei töidensä takia päässyt. Oli taas sanoinkuvaamattoman ihanaa kuulla vauvan sydämensyke ja nähdä, miten pikkutyyppi liikkui ja ponnisteli kohdussani. Toisaalta oli tosi hassua nähdä vauvan liikkuvan, koska en itse vielä liikkeitä tunne. Ajatus siitä, että joku pikkutyyppi elää kroppani sisällä niin, etten tiedosta sitä, tuntuu hassulta, koska takana on jo yksi raskaus, jossa vauvan potkut ja muut liikkeet tulivat tutuiksi. Tuntuu, että kaikki on muutenkin nyt eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla

Ai niin, tärkein unohtui: vauvalla on kaikki hyvin! Äidilläkin toivottavasti kohta! :P Isi on onnellinen ja tuleva isoveli osoittelee seinällä olevaa ultrakuvaa ihmetellen monta kertaa päivässä. Äidin masu on kyllä jo saanut paijauksia, joiden uskon vain lisääntyvän, mitä enemmän Noelin ymmärrys asiaa kohtaan kasvaa. 

Raskausaiheisia postauksia on varmasti tulossa. Olisiko sulla joku kysymys tai toiveaihe? Muutama idea jo löytyy, joten täytyy vain toivoa, että mun oloni sallisi pian säännöllisemmän bloggaamisen. ;) Jos sua muuten kiinnostaa, miten Noelin odotus sujui, tsekkaa blogin oikeasta sivusta asiasanalistalta "raskausaika". Sinne tulee päivittymään kaikki tämänkin pikkutyypin odotukseen liittyvät postaukset. Olipa muuten hauska lukea koonti ensimmäisestä kolmanneksesta ja verrata sitä tämänhetkiseen! 

Sellainen ilouutinen tällä kertaa, palaillaan taas! 

- - - 

Tervetuloa kurkistamaan meidän arkeen Instagramissa sekä seuraamaan blogiani Facebookissa. Tykkäsitkö postauksestani? Olis mahtavaa, jos  rullaisit alaspäin ja painaisit "Tykkää" tai "Jaa"! :) (Facebook pyytää vielä toistaiseksi vahvistamaan tykkäyksen.)

Inspiraatiota etsimässä - Lastenhuoneen sisustaminen

2. syyskuuta 2018

edellisessä postauksessani paljastinkin, että meillä on keväästä lähtien ollut vireillä asuntokuvio, joka edelleen on valitettavasti kesken. Nyt on kuitenkin alkanut näyttämään edes sen verran hyvältä, että ollaan jo uskallettu varovasti haaveilla uuden asunnon sisustamisesta. Eniten harmaita hiuksia aiheuttaa lastenhuoneen sisustaminen, koska nykyisessä kaksiossamme Noelilla ei ole omaa huonetta. Nukumme kaikki kolme samassa makuuhuoneessa ja Noelin lelut ja leikit ovat olohuoneessa. 

Meillä ei siis ole ennestään mitään "tarvikkeita" lasteenhuoneen sisustamiseksi. Jopa Noelin sänky pitäisi uusia, sillä hän nukkuu edelleen pinnasängyssä, josta tosin olemme ottaneet laidan pois. Aloitamme siis lastenhuoneen sisustamisen täysin tyhjästä. Mikä onkaan paras paikka inspiraation etsimiseen? No, Pinterest tietysti!


Lastenhuoneen värimaailma


Jos mä olisin sisustanut Noelille huoneen puoli vuotta sitten, olisi siitä tullut sellainen aika usein esimerkiksi Instagramissa vastaantuleva, harmaa-musta-valkoinen-keltainen huone. Sellainen tosi moderni ja vähän jopa kliininen.

Kesän aikana kuitenkin innostuin väreistä! Tai ehkä väri-innostus alkoi jo keväällä tämän ihanan maton myötä.  Joka tapauksessa uskon, että aistit syttyneen värirakkauteni alla olevasta kollaasista. Mä nimittäin rakastuin tuohon värimaailmaan! Ja mun onnekseni Nikke myös. 

Kaikki kuvat löytyvät täältä.

Tuollainen petrooli/tumma turkoosi on ollut aina mun mieleeni. Jotenkin en vain ajatellut sen edes olevan vaihtoehto lastenhuoneeseen, sillä tosi usein lastenhuoneissa on käytetty kirkkaita perusvärejä  tällaisten tummien murrettujen sijaan (Vaaleanpunainen on tietysti ilmiselvä poikkeus :D)

Nyt näyttää vahvasti siltä, että Noelin huoneeseen tulee konjakinruskeaa, sinapinkeltaista, petroolin sinistä ja muita ihania murrettuja sävyjä. Ne tosin ehkä hieman riitelevät pojan lakanoiden kanssa, koska ne on ostettu sellainen harmaa-musta-valkoinen-keltainen huone mielessä. Se on onneksi pieni murhe, enkä oikeastaan ole edes niin tarkka. :D

Nyt täytyy pitää silmät auki kirppiksillä ja kaupoilla, jos sattuisi löytymään tähän värimaailmaan istuvia juttuja meidän tarpeisiin!

 Minkälainen värimaailma sinun lapsesi/lastesi huoneissa on? 


Pienen huoneen sisustaminen


Jos pääsemme muuttamaan tähän meillä mielessä olevaan asuntoon, ovat kaikki pienen huoneen sisustamiseen liittyvät säilytys- ja "käytännöllisyysvinkit" tervetulleita! Siinä asunnossa makuuhuoneet ovat nimittäin aika pieniä.

Kaikki kuvat löytyvät täältä

Me ollaan jo mietitty, että sängynaluslaatikot ovat ihan ehdoton juttu lelujen säilyttämistä varten. Sen avulla säästäisi lattiatilaa ja lelut olisivat helposti lapsen itsensä saatavilla. Tuollainen junaratarakennelma olisi upea, mutta veikkaan, että itse tyydymme pelkkiin säilytyslokeroihin.

Kenellekään mun Instagramin storyja seuraavalle ei ole varmastikaan jäänyt epäselväksi, millä leluilla Noel tällä hetkellä leikkii.... Autoilla. Mikään muu ei kiinnosta yhtä paljon kuin autot! Pojallamme on vähän isompien autojen lisäksi jo varmaan viisitoista tuollaista pikkuautoa, jotka ovat päivittäin leikeissä mukana. Tuollainen magneettilista olisikin hauska tapa säilyttää pikkuautoja; ne olisivat helposti saatavilla leikkeihin!

Noelilla on myös paljon kirjoja, joista ainakin osan haluaisin saada esille yllä olevan esimerkkikuvan tavalla. Jonkinlainen tauluhyllykokonaisuus olisi nimittäin aika hauska kirjojen säilyttämistä varten! Värikkäät kirjojen kannet kävisivät tauluista. Toisaalta taas tuollainen ratkaisu ei ehkä ole kaikkein fiksuin ja käytännöllisin ratkaisu, koska lapsi ei itse yltäisi niihin.

 Minkälaisia vinkkejä sulla on pienen lastenhuoneen sisustamiseen? Mikä on teillä paras säilytys-/"käytännöllisyysvinkki"? 


Leikkikeittiö


Ihan pakollinen juttu uuteen kotiin muuttaessa, oli se sitten tämä toivomamme koti tai joku muu, on leikkikeittiö! Noel rakastaa auttaa leipomisessa ja seuraa mielellään ruoanlaittopuuhia. Hän oli aivan liekeissään löytäessään meidän kattilakaapista pienen paistinpannun ja kattilan. Keittiöleikit alkoivat heti! Siitä siis lähti idea siihen, että muuttaessamme, on leikkikeittiö ihan must-juttu.

Kaikki kuvat löytyvät täältä.

Mainitsinkin jo, että makuuhuoneet ovat aika pieniä, joten olen alkanut pohtimaan, että olisikohan leikkikeittiönurkkaukselle tilaa muualla asunnossa. Voisi olla hauskaa, jos sen saisi sijoitettua keittiön läheisyyteen, jolloin Noel voisi samalla kokkailla omassa keittiössään, kun me touhuttaisiin keittiössä.

 Osaisitko vinkata, mistä löytyisi mahdollisimman oikean näköisiä kattiloita ja pannuja tai muita hauskoja sisusteita? Missä leikkikeittiö teillä sijaitsee? 


Pidähän peukkuja, että asuntohaaveemme toteutuu! Ollaan jo aika malttamattomia tuloksen suhteen... Olisi aivan mahtavaa päästä sisustamaan isompaa, meidän perheelle sopivampaa kotia. Onneksi, tää haaveileminen ja suunnittelu on odotellessa ihanaa! ;)


- - - 

Tervetuloa kurkistamaan meidän arkeen Instagramissa sekä seuraamaan blogiani Facebookissa. Tykkäsitkö postauksestani? Olis mahtavaa, jos  rullaisit alaspäin ja painaisit "Tykkää" tai "Jaa"! :) (Facebook pyytää vielä toistaiseksi vahvistamaan tykkäyksen.)