Kaksplus.fi

Aurinkoisempaa!

12. elokuuta 2016

Eiliset huonot fiilikset ovat tänään olleet menneen talven lumia. Kiitos teille kaikille tsemppareille, olette yli-ihania! ♡ Kaikilla on välillä huonoja päiviä, ja hyvä niin. Yhden itkuntäyteisen päivän jälkeen osaa taas arvostaa eri tavalla näitä hyviä hetkiä. Kunnon itkut tavallaan myös nollasivat mulla kaiken sen ärsytyksen, mitä erilaiset raskauden herättämät fiilikset ja tuntemukset olivat tuoneet. Fiilis on nyt sisällänikin yhtä raikas kuin oloni näissä syksyisessä tuulessa otetuissa valokuvissa oli.

Nikellä oli tänään viimeöisen yötyövuoron takia vapaapäivä. Heräiltiin vasta puoli yhdentoista aikaan. Iltapäivällä mentiin vanhempieni luokse Espooseen. Isi teki superherkkua ruokaa: jasmiiniriisiä ja lihapullia kookosmaitopohjaisessa aasialaistyyppisessä kastikkeessa. Ruoan jälkeen katsottiin Kingsman-elokuva sohvilla pötköttäen. Lily-koira oli tänäänkin tosi hellyydenkipeä ja ihan mun tyttöni! Hän nukkui mun jalkojeni päällä lähes kokoajan. Jossain vaiheessa oli pakko suoristautua ja nostaa jalat koiran selän yli. Olin varma, että Lily herää ja nousee pois tässä vaiheessa, mutta hän jatkoikin tyytyväisenä ja tuhisevana uniaan. Mun sydän meinasi pakahtua rakkaudesta!

Tänään olen muuten ensimmäistä kertaa ruokaillut raskausdiabetesta koskevien ohjeiden mukaan: ajastin on herättänyt kolmen tunnin välein syömään ja herkkuja en ole syönyt. Olen kirjoittanut ruokailuni ylös, koska uskon näin pysyväni ruodussa paremmin. Mä kyllä luulen, että ylöskirjoittaminen on multa ylireagointia, koska ei oo parempaa syytä sitoutua johonkin kuin oma ja tulevan lapsen terveys. :)

Kotimatkalla käytiin ottamassa asukuvat. Toivoin, että tässä kyseisessä paikassa olisi tänä vuonna ollut auringonkukkia, mutta niiden tilalla kasvoikin pelloittain jotain violetteja kukkia. Nättejä nekin olivat, mutta auringonkukat ovat mun lemppareitani. Olin näkeväni Tuusulanväylän varrella Tammiston kohdalla keltaisen pellon. Oiskohan siellä mulle auringonkukkapelto? 



 
Mekko / Cubus     Neuletakki & aurinkolasit / Lindex     Kengät / Dr. Martens     Laukku / 2nd hand    

Tästä asusta ehkä huomaa, että olen ottamassa avosylin syksyä vastaan! Mä oon jo muutamana päivänä putkeen pukeutunut tuohon uutukaiseen neuletakkiin. Me mentiin Niken kanssa ostamaan mulle Jumbosta uusia äitiysfarkkuja ja kaarituettomia rintaliivejä. Muuhun ei budjetti oikeastaan olisi riittänyt, mutta mun oli saatava tuo neuletakki. Nikkekään ei pistänyt vastaan, kun totesin: "Tää ois täydellinen mammavaate syksyksi. Ja IKUISUUDEKSI!" Taisi avomieheni huomata, että mulla oli pupillien tilalla vaaleanpunaiset sydämet. ;) 

Uuden neuletakkini kaveriksi puin tosi näppärän mekon näin raskausaikaa ajatellen. Mekko on tosi joustava, joten ei kiristä sitten millään! Tällainen perusvaate sopii myös moneen asuun ja on helposti yhdisteltävissä. Koska tänään tuuli, päätin pukea päälleni ohuet sukkahousut. Nämä yksilöt eivät olleet äitiysmallia, joten jätin vyötärönauhan pömppiksen alapuolelle. Pelkäsin sen alkavan kiristää, mutta sukkahousut ovat niin huonoa laatua, että pelkoni oli turha! :D Vitsit muuten, miten mä olenkaan ikävöinyt sukkahousuja! Mulla on paljon kotoisampi olo ne jalassa kuin paljain säärin. 

Ikävästä puheenollen; MAIHARIT! Tänään laitoin ensimmäistä kertaa sitten kevään jalkaan yhdet lempikengistäni ja olin ihan onneni kukkuloilla. Ainoa vaan, että niiden jalkaan laittaminen on vähän työn ja tuskan takana... Kasvaneen mahan kanssa mutkalla oleminen tuntuu aika epämukavalta. Noita kenkiä ei nimittäin noin vain sujauteta jalkaan... Epämukavuus ei haittaa, koska mä rakastan noita kenkiä! Eikö vanha sanontakin kuulu "Kauneuden eteen täytyy kärsiä". Ehkä se pätee tässäkin tilanteessa. ;)

Ihanaa viikonloppua! Nauttikaa ja antakaa paljon haleja ja rakkautta läheisillenne! ♡


6 kommenttia :

  1. Kivs simppeli asu :) Mä haluisin myös ostaa syksyksi uudet maiharityyppiset kengät mutta oon monta vuotta etsinyt aina ne vaan jotenkin näyttää omissa jaloissa liian massiivisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Simppeli se tosiaan oli! :)

      Maiharit on kyllä aina aika massiiviset. Mä tykkään näistä Martenseista, koska ne ei oo liian massiiviset. Joskus kokeilin Vagabondin samantyyppisiä, mut ne teki mun jalasta viisi numeroa isomman näköiset... :O

      Poista
  2. Voi miten ihanaa, kun olet palannut bloggaamaan! :) Niin mukavaa lukea sun kivasti kirjoitettuja postauksia ja katsella kauniita kuvia. Vauvajuttuja on mielenkiintoista seurata, vaikka taitavat pahentaa vauvakuumettani entisestään..;) Lisää my day -tyylisiä postauksia, kiitos, tykkäsin ihan superisti tuosta edellisestä!!
    Onnea loppuodotukseen!

    /Hanski

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että olet löytänyt tänne taas! :) <3 Ja kiitos kauniista sanoistasi!

      Mä tykkään tehdä My Day -postauksia, joten voisin ihan hyvin toteuttaa niitä useamminkin. :)

      Poista
  3. Ihana neule! Ja samaistuin edellisen postauksen vollotusitkufiiliksiin, niitä tuli koettua raskaana olessa. Kerran neuvolassa vollotin, eikä neuvolatäti enää katsonut mua samalla tavalla sen jälkeen. Pikemminkin sellaisella katseella, että olen pommi, joka räjähtää milloin vain 😂 Mut ihania aikoja, klisee, mut nauti kaikesta kököstä huolimatta 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voi ei! :D Mä oon toistaiseksi vollottanut joko yksin tai Niken nähden. Kyyneleet nousee kyllä aina silmiin, kun puhun vähän vieraammillekin meidän vauvasta. :'D Tää jatkuu varmaan siihen asti, kun vauva täyttää kolme vuotta... :DD

      Poista