Kaksplus.fi

Uusia suosikkeja!

16. marraskuuta 2015

Mä oon löytänyt viime aikoina kivoja uusia kosmetiikkatuotteita, joista halusin vinkata teille. Alkukevään epäsopivien e-pillereiden lopettamisen jälkeen, mun ihoni on näppyisempi ja öljyisempi/rasvaisempi (Lue koko tarina tästä!). Suuria ongelmia ovat tuottaneet punoitukset (esim. näpyt), kulmakarvoista pois liukuva väri sekä alati puuterointia vaativa naama. Alkukevään painonnousun myötä mun kasvot ovat pyöristyneet, joten erilaiset varjostustuotteet ovat olleet osto- ja testauslistalla, jotta saisin kasvoihini edes vähän tuttuja kulmia. Näihin ongelmiin olen löytänyt avuksi kivat tuotteet sekä lisäksi muutaman muun lempparijutun.



 Viidentoista voidemaisen värin paletti  on tarkoitettu varjostukseen ja korostukseen. Ostin sen Ebaysta muistaakseni n. 7€:n hintaan. Olen erityisen ihastunut vihreään ja vaaleanpunaiseen nappiin. Vihreä neutralisoi lähes täydellisesti punoittavat alueet ja vaaleanpunainen nappi tuo kirkkautta silmänalusiin ja silmäkulmiin. Kaikista tummimman sävyn olen jättänyt koskemattomaksi, mutta muita tummia olen kokeillut varjostukseen. Paletin testaaminen on saanut itseni vakuuttuneeksi siitä, että tarvitsen elämääni vihreän ja vaaleanpunaisen meikinpohjustusvoiteen. Niitä seuraavaksi metsästämään! 

Kuvassa näkyvä vanha suosikkini on Lumenelta testiin saatu vaaleanpunakantinen  irtopuuteri* . Kaunis ja kevyt meikin viimeistely onnistuu tämän avulla. Mun ihoni tosin ei pysy tämän avulla kokopäivää mattapintaisena, mutta eipä se pysy millään muullakaan testaamallani puuterilla.

Toinen vanha suosikkini on myös Lumenelta testiin saatu:  sävytetty kulmakarvavaha* . Siitä on jo tekstit hiipuneet pois, joten tarkempaa sävyä en osaa antaa. Erittäinkin kelpo tuote on kyseessä! Jos en jaksa meikata kulmia, lisään tätä, jolloin kulmista tulee siistimmän näköiset. Normaaliin kulmameikkiin lisään vahan lopuksi pitämään karvat kurissa.


Mä olen vuosia ollut Kicksistä saatavilla olevan Fiberwig-ripsivärin käyttäjä. Ripsiväri toimii siis Kanebo 38:n tavoin eli lähtee suikaleina pois pestessä lämpimällä vedellä. Mun tämänhetkiselle kukkarolleni tällaiset "erikoisripsivärit" ovat tällä hetkellä liian kalliita, joten päätin etsiä mahdollisimman paljon Fiberwigiä muistuttavan ripsivärin. Voitteko uskoa, mua lykästi heti ensimmäisellä testikierroksella!  Lumenen Wild Volume -ripsivärillä tulee lähes yhtä kiva lopputulos ripsiin. Mua huolestutti, että päivänmittaan tarttuisi sotkua kulmaluun alle, mutta tämä on kyllä tosi pysyvä, vaikkei olekaan vedenkestävä! Kertaakaan en ole vielä noin kuukauden testijakson aikana joutunut pyyhkimään sotkujälkiä. VAU! Wild Volume -ripsiväri maksaa muistaakseni n. 10€ eli puolet vanhan ripsivärini hinnasta. Oon supertyytyväinen!

Etualalla näkyvä marjapuuroinen huulikiiltokynä on noussut suosikikseni vaaleanpunasävyisten hiusten myötä. Tämä  Lumenen Lip Sorbet -huulikiiltokynä  (jonka sävyä ei valitettavasti näe enää lukea) sopii nimittäin täydellisesti hiusteni kanssa yhteen. Mä olen ihan koukussa tähän tuotteeseen ja väriin!



 Rimmelin Stay Matte -meikkivoide ("100 Ivory")  sekä sarjaan kuuluva  meikinpohjustusvoide (valkoinen tuubi, violetti korkki) ovat uusia tuttavuuksia. Mainitsinkin jo aluksi, että halusin saada meikkipohjani pysymään mattana pidempään. Näistä Stay Matte -sarjan tuotteista löysin avun ongelmaani. Meikkipohjasta tulee pohjustusvoiteen avulla todella hyvin pysyvä ja todella matta, joten olen sipaissut vähän korostuspuuteria sinne tänne, jotta saan pohjaan eloa. 

Mun ensikosketukseni meikkivoiteeseen oli muuten aika karu, koska levitin ajatuksissani meikkivoiteen siveltimellä, vaikka se on paljon moussemaisempaa ja paksumpaa kuin edellinen käyttämäni. Moka ilmeni opetuspäivää aloittaessani, kun tunsin, miten meikki liikkui kasvoilta. Iltapäivästä mun naamani oli aika karun näköinen... Sienellä tai sormin levitettäessä voidetta saa sopivan ohuen kerroksen, joten ensimmäisen päivän kokemus ei onneksi ole toistunut. 

Toinen postauksen Ebay-ostos on  NYX:in kulmakarvavärigeeli . Tämä on iiiiiihan huippuhyvä tuote! Kuten alussa kerroinkin, kaipasin pysyvämpää kulmaväriä, joka ei lähde päivän aikana liikkumaan kulmista. En usko, että tämän kestävämpää on!  NYX:in kulmakarvavärigeeliä on verrattu kulttimaineen saaneeseen Anastasia Beverly Hillsin Dipbrow Pomadeen, hintaeroa vain on ainakin pari kymppiä. ;) 

Miten mä sitten käytän tuota uutta kulmavärilemppariani? Pursotan tätä pikkiriikkisen pisaran kädelle ja otan ohuen siveltimen, jonka avulla rajaan kulmat ja teen karvojen suuntaisia viivoja. Helppoa kuin mikä! Jos innostuitte kokeilemaan tätä tuotetta (mitä todellakin suosittelen), saanen vinkata, että tuote kuivuu tosi nopeasti, joten kannattaa olla nopea sen levityksessä, ettei tavaraa mene hukkaan. 

Viimeisenä lempparinani tarjottimella on  Elizabeth Ardenin 8 Hour Cream Lip Protectant -huulivoide . Superhyvä huulivoide rohtuneille huulille! Mulla on melkein loppu tuo jo, joten vähän itkettää... Pakko ostaa pian uusi!

Johan tuli taas kirjoitettua kosmetiikasta, mutta minkäs sille voi, että tykkää meikkaamisesta ja siihen liittyvistä tilpehööreistä. Huh, toivottavasti jaksoit lukea edes puolet. ;) Loppukevennykseksi tarjoilen millamaisen pärstäkuvan. Mä en ikinä malta ottaa ainoastaan hillittyjä poseerauskuvia. Aina silloin tällöin pitää vähän pelleillä!

Löytyykö muuten postauksesta sun lempparituotteita? Onko joku kosmetiikkatuote, jonka nimeen vannot? Tell me all your secrets now... :D Ihanaa viikkoa!

All Pink

7. marraskuuta 2015

Se ois viikonloppu, hei! Hiphiphurraa! Mun viikkoni on kulunut kotona gradua tehden, siivoten, blogia tehden ja suunnitellen. Keskiviikkoni olin sijaistamassa tutussa koulussa. Sijaispäivä oli sinällään jännittävä, että ekaa kertaa ikinä kuljin yksin 19 kolmasluokkalaisen kanssa julkisilla retkikohteeseen. Aamukahdeksalta lähdettiin retkelle ja kahden bussivaihdon jälkeen päästiin perille Espoon Villa Elfvik-kartanon luontokouluun. Siellä kului päivä mukavasti luontoaiheisten tehtävien parissa. Iltapäivällä lähdettiin takaisin koululle bussilla, mutta myöhästyttiin kahdesta bussista, joten matka vähän venyi ja jouduttiin kävellä varmaan noin pari kilometriä koululle. Kävelymatkalla jouduin vähän hampaita kiristelemään, kun yritin "hinata" perässäni väsyneitä poikia. Kaikenkaikkiaan päivä oli kuitenkin tosi kiva ja ihan hyvä mieli jäi bussimatkoistakin. :)



Perjantai-ilta vietettiin mun vanhemmillani Espoossa. Syötiin, hengailtiin, katsottiin telkkaria ja rapsuteltiin Lilya. Äiti oli torstaina palannut työmatkalta Italiasta, joten saatiin vähän nautiskella tuliaisherkkujakin. Suunniteltiin myös vähän isänpäivääkin jo. Isi saa tietysti päättää aamupalan, illallisen ja kakun. Ties kuinka monetta vuotta jo, mä teen isille aamupalaksi amerikkalaisia pannukakkuja. Siitä on tainnut tulla meidän oma perinne. :) Aikamoinen herkuttelupäivä tiedossa...

Ennen mun vanhemmilleni menoa käytiin ottamassa asukuvat. Aurinko oli juuri laskemassa, joten kuvista tuli kovin vaaleanpunasävyisiä. Ensin meinasin yrittää muokata kuvien sävyt normaalimmiksi, mutta sitten aloinkin ihastelemaan kuvien värimaailmaa! Aika tunnelmallisia ne olivat! Sitä paitsi pinkki värimaailma sopii täydellisesti mun hiuksiini. ;) Mä laitoin perjantaiaamuna hiuksiin hoitoaine-sävyteseoksen, joka tarttui tälläkin kertaa paljon paremmin latvoihin kuin tyveen. Mun päässäni on siis tällä hetkellä pinkki liukuvärjäys. No, tällä mennään! :)


Mulla on uudet kengät! Mä kirjoitinkin näistä ihanuuksista jo syyskuussa postauksessa, jossa ihmettelin, miksen ollut innostunut yhtään syysmuodista, vaan sen sijaan himoitsin uusia kenkiä. Niille, jotka eivät tiedä, mä ostan hyyyyyvin harvoin kenkiä. Laukkuja sen sijaan voisin ostaa kerran viikossa. Ne on mun juttu. Joka tapauksessa, viime kuussa nämä ihanaiset saapuivat luokseni. Mä olen todennut nämä Vagabondin Dioonit loistavaksi arki- ja illanviettokengiksi. Niissä on sopivasti korkoa arkeen platopohjan ansiosta. Toisaalta ne taas ovat sopivan näyttävät illanviettokengiksikin. Ja ennen kaikkea ne sopivat housujen ja mekkojen kavereiksi - täydellistä. 

Tuo mun takkikin (BikBok) saa jatkuvasti kehuja. Se on ollut kyllä mahtava ostos! Mulla on ollut se varmaan pari vuotta kohta, mutta vieläkään ei kyllästytä, vaikka se on mun luottotakkini. Harmaaväri ja oversize-malli on niin mua. Miten mä niihin edes voisin kyllästyä?! :D 



Coat / BikBok     Vest / Second hand (Seppälä)     Tunic/Dress / Second Hand (Gina Tricot)     
Shoes / Vagabond     Bag / Rebecca Minkoff     Scarf / Lindex

Mun asussani ei sinällään ole mitään epätavallista. Tunika/mekkohomma on itsellään tylsä mun makuuni, joten pitkä biker-henkinen liivi on kiva lisä asuun. Tämä on mulle tosi tyypillinen asu. Mekko, sukkahousut ja joku kiva neuletakki tai liivi kaveriksi - tadaa - kiva ja mukava arkiasu on valmis. Töihin mä en näin lyhyessä mekkosessa menisi, koska siellä joudun pyllistelemään ja kyykistelemään, mutta kauppareissulle, ravintolaan tai vanhemmilleni asu on ok. Tai no, jos laittaisin jalkaan legginsit, voisin mennä asussa töihinkin. Mitä mieltä olet asusta - tykkäätkö? 

Tässäkin asussa on muuten esillä pari Facebook-kirppislöytöä. Mä en ole aikoihin ostanut normaalihintaisia vaatteita kaupoista, koska jotenkin on paljon palkitsevampaa tehdä edullisia löytöjä second handina. Vielä kun malttaisin luopua vanhoista vaatteistani samaa tahtia kuin ostan uusia... Meidän vaatehuoneeseen ei kohta mahdu. No, ei sentään. Oon mä aika hyvin luopunut omista vaatteista myös.

Nyt kello on 1.06. Mun pitäisi vielä päättää huomisten juhlien asu. Mennään nimittäin Loviisaan juhlistamaan erään Niken sukulaisen syntymäpäiviä. Nyt on siis aika siirtyä koneelta muihin hommiin, jotta pääsen joskus nukkumaankin... Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Inspiraation lähde

4. marraskuuta 2015

Mainitsin edellisessä postauksessa, että olen saanut uutta inspiraatiota bloggaamiseen. En vielä paljastanut syytä, joten nyt on sen aika. Mulla on uusi kamera: Olympus Pen EPL-7! Mä olen haaveillut Olympuksen pienestä järkkäristä siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran niihin blogeissa törmäsin. Tästä on varmaan aikaa pari vuotta jo.

Miksi mä sitten hankin uuden kameran, vaikka mulla on jo ennestään Canon 600D? Siksi, koska halusin pienemmän ja näppärämmän kameran, jonka saisi pieneen laukkuunkin mahtumaan. Mä olen monesti miettinyt, että olisi kiva ottaa kamera mukaan, jotta saisin kuvamateriaali postaukseen. Lähes aina olen kuitenkin jättänyt canonini kotiin, koska se on niin painava ja iso. Onneksi Nikke bongasi Facebookin kameratarvikekirpparilta hyvällä tarjouksella lähes uuden EPL-7:n, joten pakkohan mun oli tarttua tilaisuuteen ja täyttää yksi haaveistani.



Täytyy sanoa, että olen ihan huipputyytyväinen! Viime perjantaina tutkittiin molemmat innoissamme kameraa; toinen luki ohjekirjaa ja toinen näpläsi kameraa ohjeiden mukaan. Saatiin muutama kinakin aikaan, koska oltais molemmat haluttu olla uusi kamera kädessä. :'D Ensikosketuksen perusteella tuntuu, että valotuksen ym. säätöjen asettaminen ja hiominen on paljon helpompaa kuin canonillani. Erilaiset taidesuodattimet ovat myös kivoja ja niiden avulla saattaa ilman erillistä kuvanmuokkausta saada näyttäviä kuvia. Harjoittelua tietysti tarvitsen vielä, että saan kamerasta kaiken irti, mutta toistaiseksi olen supertyytyväinen ostokseeni!

Onko sulla jokin Olympuksen Pen -kameroista? Tykkäätkö? Jos sulla on joku hyvä vinkki kameran käyttöön tai hyvien kuvien ottamiseen liittyen, kerro se toki! :)

Sellaista tällä erää. Ajattelin pian postata blogeissa kiertäneen Boyfriend/Husbad Tag:n, jossa Nikke pääsee ääneen. Saat toki esittää postaustoiveenkin! Palaillaan taas!

Syyskuulumisia

2. marraskuuta 2015

Heipparallaa! Lokakuu taisi mennä kokonaan kirjoittelematta tänne, joten olikin jo mielestäni aika näpytellä tänne jotakin uutta. Erityistä syytä postaustaukoon ei ole. Elämä kai vei vain mennessään, vaikken mitään erikoisempaa puuhannutkaan!

Mä olen valtavasti nauttinut näistä melko lämpimistä ilmoista! On ihanaa, ettei ole tarvinnut kaivaa niitä kaikista paksuimpia takkeja kellarista. Yleensä nimittäin tuntuu, että ns. välikausitakeille jää kovin vähän käyttöaikaa. Nyt mä olen saanut käyttää niitä kaikista lemppareimpia takkeja oikein kunnolla! Pienistä asioista voi tulla tosi onnelliseksi. ;)

Leudon syyssään lisäksi ulkona oleva väriloisto on saanut mut sanattomaksi. En muista, että aikaisemmat syksyt olisivat olleet värikkäitä näin pitkään. En tiedä olenko tuntemuksieni kanssa oikeassa vai olenko oppinut nauttimaan entistä enemmän syksystä, vaikka se on aina ollut mun lempparini vuodenajoista.


Mä en tiennyt olevani yllytyshullu, mutta ilmeisesti olen. Totesin ihan viattomasti Nikelle eräänä iltana, että oon aina miettinyt, miltä pinkit hiukset näyttäis mun päässäni. Nikke totesi, että kokeilemallahan se selviää. Me lähdettiin samantien katsastamaan lähi-Prisman hiusvärivalikoimaa. Ainoa pinkihtävä oli Biozellin Color Mask sävyssä "Raspberry" (lähtee noin 6-8 pesussa pois). Ostettiin se siis. Täytyy todeta, että aikamoisen pinkin tukan sillä saa! :D Alla olevan kuvan alarivin vasemmassa reunassa on seuraavana aamuna nappastu kuva neljän pesukerran jälkeen. Kuvasta huomaa, että väri tarttui paremmin latvoihin, joissa on mitä ilmeisemmin vielä jäänteitä vaaleista raidoista. Tuolloin väri oli edelleen minusta liian pinkki, koska haaveissani oli hattaraisempi sävy. Parissa viikossa (pesen hiukset pari kertaa viikossa) väri oli omaan makuuni täydellisen hattarainen. Nyt (noin kuukausi värjäyksen jälkeen) jäljellä on lähinnä vain strawberry blonde -vivahde, joten harkitsen kovasti uutta värjäyskertaa.




Erityisen kivoja juttuja viime aikoina on ollut Lilyn yökyläily, Gilmore Girls -koti-illat, revontulet sekä vasta siivottu koti. 

Lily oli meillä neljä yötä ihan muuten vaan yökylässä. Lenkkeiltiin, rapsuteltiin, leikittiin ja saatiin pusupesuja, kuten alla olevasta kuvasta näkyy (pusuteltavana on tällä kertaa Nikke). On jotenkin ihan superihanaa ja rentouttavaa olla silloin, kun Lily on kylässä. Meillä molemmilla taitaa olla pienoinen koirakuume... Harmi, ettei meidän yksiöön mahdu koiraa. Oon tosin aika satavarma, ettei toista yhtä ihanaa karvakuonoa edes voi olla. ♡

Yksi mun pitkäaikaisista haaveistani toteutui lokakuun alussa. Mä näin nimittäin revontulia! Olin ihan fiiliksissä. Mentiin meidän lähikallioille ihailemaan väreilevää taivasta, joka oli upea. Pienen hetken ajan taivaalla oli tosi kirkkaita ja nopeasti liikkuvia kuvioita, joka "ihan pikkusen" säikäytti mut. Saatoin melkein hypätä Niken kaulaan huutaen: "Mua pelottaaaaaa! Mua pelottaa! Apua!". Hups. Mainittakoon näin lopuksi, että avaruus ja tähdet jostakin kumman syystä pelottavat mua mahtavuudellaan. 


Koti on aina syksyisin oikein erityisen ihana paikka. Kynttilänvalossa tunnelmointi on supermukavaa. Arki-iltoinakin on ihana sytytellä tuikkutarjottimen kynttilät, koska silloin tunnen rentoutuvani oikein kunnolla. Ja hei, siisti koti! Onko sen voittanutta?! No, okei... Jos on tuoreita kukkia vielä lisäksi, on ehkä vielä ihanampi olla. 

Alla olevaa sohvaa ollaan kulutettu oikein kunnolla Gilmore Girls -maratonin parissa. Siinäpä muuten loistava sarja! Suosittelen katsomaan sen, mikäli et vielä ole katsonut. Sarjalle muuten aletaan piakkoin tekemään jatkoa - superihanaa! En malta odottaa.




Siinäpä satunnaisia ajatuksia viime viikoistani. Muumit menevät marraskuussa talviunille. Ehkä mä skarppiuden bloggaamisen suhteen talviunillemenon sijaan? ;) Mulla on ainakin skarppaamiseen tosi hyvä syy... Esittelen sen teille pian. Palaillaan!