Kaksplus.fi

Opiskelu, osa 1.

10. syyskuuta 2011

Vuonna 2009 hain ensimmäisen kerran Helsingin Opettajankoulutuslaitokseen (OKL). Pääsin soveltuvuuskokeeseen asti, joka ei sitten mennyt aivan niin kuin piti. Katsoin tekstinhakuaikani seinällä olevasta aikataulusta. Olin ajoissa odottelemassa huoneen ovella tekstiäni. Odotin viisi minuutia, kukaan ei tullut antamaan tekstiä minulle. Meille oli annettu ohjeet, ettei haastatteluhuoneen oveen saa koputtaa, joten lähdin infoon selvittelemään asiaa. Infosta minulle kerrottiin, että minun olisi pitänyt olla jo 25 minuuttia sitten hakemassa tekstiä. Kielsin asian ja näytin seinäaikataulusta kellonajan. Infotyötekijä tokaisi tähän, että "Kappas!". Aikataulut oli siis merkitty eri tavalla meille hakijoille ja haastattelijoille. Tässä vaiheessa ihoni pinnalle nousi tuskanhiki ja ajatuksissani sisäänpääsyni oli nyt kaatunut siihen, etten edes päässyt inhimillisen virheen takia haastatteluun. Infotyöntekijä kävi kysymässä haastattelijoilta, jos he vielä päästäisivät minut haastatteluun. Loppujen lopuksi pääsin haastatteluun, mutta voitte kuvitella, ettei se tuollaisen mokailun/paniikin jälkeen kovin hyvin edes voi mennä...

Viime keväänä soveltuvuuskokeeni sen sijaan meni erittäin hyvin! Tiesin, että minun on onnistuttava erinomaisesti kokeessa, koska ylioppilaskokeeni ja soveltuvuuskokeeni yhteispisteet eivät riittäisi opiskelupaikkaan. Minun oli siis päästävä sisään pelkän soveltuvuuskokeeni perusteella, ja näinhän siinä kävi! Ihanaa! Loppujen lopuksi keväällä 2010 kävi niinkin kivasti, että minut hyväksyttiin kahteen opiskelupaikkaan. Hain nimittäin ensimmäistä kertaa myös lastentarhanopettajan koulutukseen. Sain huippupisteet soveltuvuuskokeesta (lapsiryhmä tilanne 96/100 ja haastattelu 98/100). Valitsin kuitenkin luokanopettajakoulutuksen, koska se on loppujen lopuksi enemmän "minun juttuni". Voitte kuitenkin kuvitella, miten pääni meni sekaisin, kun samaan aikaan postiluukusta tipahti kaksi paksua kirjekuorta (paksu kirjekuori=valittu opiskelijaksi)! Voisin väittää, etten ole sitä ennen tai koskaan sen jälkeen, ollut yhtä ylpeä itsestäni!

kuva: weheartit.com
Opiskelen siis nyt toista vuotta Helsingin yliopistossa luokanopettajaksi. Luokanopettajakoulutus kuuluu Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan oppiainevalikoimaan. Koulutukseen kuuluu ensin kolme vuotta kasvatustieteen kandidaatin opintoja, jonka jälkeen jatketaan kahden vuoden ajan kasvatustieteen maisteriopintoja. Noin viiden vuoden opiskelujen jälkeen pitäisi siis olla valmis luokanopettaja.

Luokanopettajan koulutukseen valitaan joka vuosi noin 120 opiskelijaa. Vuonna 2010 kun itse hain, oli ensisijaisia hakijoita noin 1600. Valintakokeisiin kuului kirjallinen VAKAVA -koe, jonka perusteella noin 360 parhaiten menestynyttä opiskelijaa pääsevät soveltuvuuskokeeseen. Soveltuvuuskokeeseen kuului vuonna 2010 (ja 2009) tekstinesittely- ja haastatteluosiot.

Tässä ensin omia kokemuksiani hakuprosessista. Kysykää ihmeessä, jos teitä jäi joku vaivaamaan tai haluatte tietää jostakin lisää. Seuraavaan postaukseen ajattelin kirjoitella pintapuolisesti tutkintorakenteesta ja käytänteistä. :)



18 kommenttia :

  1. Moikka!

    Eksyin sun blogiisi, kun googletin hakusanalla "luokanopettajan blogi". Mielenkiinnosta jäin lueskelemaan, koska olen itsekin kiinnostunut luokanopettajan ammatista. Olen hakenut Helsingin luokanopettajan koulutukseen kaksi kertaa; vuonna 2010 ja 2011. Ensimmäisellä kerralla pääsin soveltuvuuskokeeseen asti, mutta siihen se sitten tyssäsikin. Toisella yrittämällä jäi 0,42 pistettä vajaaksi soveltuvuuskokeeseen pääsy ja se, jos mikä harmitti! Olen kuitenkin päättänyt yrittää vielä uudestaan, mutta miten ihmeessä saisin arvioijat vakuuttuneeksi siitä, että minä olisin hyvä luokanopettaja ja lisäksi ahkera opiskelija? Olen ollut oma itseni haastattelussa eli rauhallinen, aito ja sopivasti ujo. Ehkä eniten ärsyttää se, että haastattelussa ei ehditä paneutumaan opiskelijan elämänhistoriaan. En nyt tarkoita sitä, että sen pitäisi vaikuttaa negatiivisesti. Toisin sanoen, jos joku on ollut jollain tapaa "epäsopiva" menneisyydessään ajatellen luokanopettajan ammattia, niin hänen ei kuuluisi päästä koulutukseen. Haen ehkä ennemminkin sitä, että opiskelijan aito luonne ja aikaisemmat elämänkokemukset tulisivat hieman pintaa syvemmin selville arvioitsijoille. En ole itse esimerkiksi koskaan saanut jälki-istuntoa, en ole koskaan käyttäytynyt huonosti koulussa, olen tehnyt tunnollisesti läksyni, olen ollut tukena pikkusisarilleni heidän koulutaipallellaan, olen kirjoittanut ylioppilaaksi hyvin arvosanoin, olen auttanut todella paljon kotiaskareissa äidin sairastaessa parantumatonta syöpää ja isän tehdessä 12-tuntisia työpäiviä ja näistä kaikista tapahtuneista hyvistä sekä "huonoista" kokemuksista huolimatta olen ahkerasti opiskellut (tällä hetkellä suoritan lähihoitajan ammattitutkintoa) ja yrittänyt kerätä tietoja ja taitoja niin elämää kuin luokanopettajan ammattiakin ajatellen. Suoritin esimerkiksi välivuotenani kasvatustieteen (luokanopettaja) perusopinnot Helsingin avoimessa yliopistossa. Olen myös tehnyt sijaisuuksia, joten ihan tietämätön opettajan ammatista en ole. En tietysti ole luovuttanut haun suhteen, mutta tuntuu vain turhauttavalta joka kevät aloittaa alusta hakuprosessi (olen kuitenkin vasta hakenut kaksi kertaa ja tiedän, että jotkut hakevat 4-5 kertaakin), mutta turhauttavaa se silti on. En nyt edes oikeastaan tiedä mitä sinulta kaipaan "vastaukseksi" tähän sekavaan sepustukseeni.. :D

    Mukavaa joulunodotusta kuitenkin!

    T. Luokanopettajaksi haaveileva

    VastaaPoista
  2. Anonyymi:

    Kaikkein tärkeintähän on päästä sinne soveltuvuuskokeeseen asti. Oletko harkinnut valmennuskurssia auttamaan/varmistamaan läpipääsyn?

    Soveltuvuuskokeessa sillä, ketkä sinua haastattelevat on iso merkitys. Minun mielestäni ainakin on tärkeää, että henkilökemiat kohtaavat. Itse aloitin sillä, että kättelin kaikki haastattelijat läpi (kuten yleensä uuden ihmisen tavatessa tehdään=. Jos tilanteeseen ei kättely "istu", ei sitä tietenkään silloin kannata tehdä. Haastattelijoilla jokaisella on tietysti annettu rooli (esim. "bad cop", joka kysyy pahimmat kysymykset ja näyttää kiukkuiselta). Käyttäydy samalla tavalla (yhtä iloisesti) kaikkia kohtaan.

    Anna itsestäsi kuva, että tämä on juuri sitä mitä haluat. Haet vaikka sata kertaa, jos se sen vaatii. Näytä, että olet motivoitunut. Liitä mahdollisimman moni vastauksesi koulumaailmaan, jotta näet, että olet perehtynyt ja motivoitunut. Myös tekstiäsi esitellessäsi, liitä näkökulmasi koulumaailmaan tai tulevaan opettajuuteesi (jos tekstinesittely on vielä kuvioissa mukana?). Mielestäni on erittäin tärkeää pitää koulumaailma koko ajan mukana keskustelussa.

    Valmistaudu siihen, että he kysyvät haluatko kysyä heiltä jotain. Mieti etukäteen jokin kysymys.

    Tässä nyt asioita, jotka nyt tältä istumalta tulivat mieleeni. Tottakai on tärkeää antaa itsestään kuva juuri sellaisena kuin on. Iloinen, reipas ja sellainen, joka ei pienestä hämmenny on varmasti haastattelijoiden mieleen. Ja niin, sopivasti itsevarmuutta! :)

    Kysy lisää, jos joku jäi mietityttämään - vastaan mielelläni! :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos hyvästä vastauksestasi!

    Olen ollut vuonna 2010 Eximian valmennuskurssilla (sisältäen sekä kirjallisenosion että soveltuvuuskoeosion). Sanotaan näin, että siitä oli enemmän hyötyä VAKAVA-materiaalin luvussa, sillä soveltuvuusosio jäi todella pintapuoliseksi käsittelyksi (esim. artikkeleiden/tekstien käsittely oli hyvin suppeaa). Tekstiesittelyosa on edelleen käytäntönä soveltuvuuskokeessa ja minä koen sen hankalaksi siitä syystä, että rajallinen aika (20min) on minulle liian vähän. Ensin menee hetki siihen, että edes vilkaisee tekstit läpi ja valitsee mieleisen, saatikka että pitäisi vielä ehtiä lukemaan teksti läpi ja muodostaa oma mielipide asiasta perusteluineen. Viime keväällä ostin vain Eximian itseopiskelumateriaalin, sillä en koe, että itse VAKAVA-materiaalin luku olisi minulle se hankala osa (omaan hyvät tiedonkäsittelytaidot ja muistin, mitkä helpottavat materiaalin kokonaisvaltaisessa hahmottamisessa + yksityiskohtien muistamisessa).

    Minulle soveltuvuuskoe on se "kompastuskivi". Kättely ja etukäteiskysymys ovat hyviä vinkkejä, joten kiitos niistä! Mutta jollain tapaa kuitenkin "pännii" sekin, että jos esität etukäteiskysymyksen, olet arvioitsijoiden mielestä "motivoituneempi" kuin henkilö joka ei kysy mitään. Eikö juuri tämä ole "epäaitoa käytöstä"; väkisin pitäisi tulla mieleen jokin kysymys ja jos ei tule, niin sitten ei ole "niin motivoitunut". Tämä nyt kärjistetysti sanottuna. Itse olin, ja olen edelleen, motivoitunut, mutten esittänyt vuonna 2010 mitään kysymystä, sillä juuri sillä hetkellä mieleeni ei tullut mitään. Tietysti ainoastaan tämä asia ei sisäänpääsyä ratkaissut, mutta näköjään sillä sitten on vaikutusta(?) Ymmärrettäväähän tämä "pilkunviilaus" tietysti on, mikäli hyviä hakijoita on niin paljon, että erot on tehtävä noinkin täsmällisesti, jotta päästäisiin 120 opiskelijan kiintiöön.

    Mahdatko tietää, onko arvioitsijoilla jokin "mainitsematon" systeemi siltä osin, että jos henkilö on hakunut vaikka viisi kertaa, niin hänet otetaan ehkä sisään vain "sinnikyydestä" (jos nyt oletetaan, että tapaus ei ole aivan toivoton jollain olennaisella tavalla)? "Julkisestihan" painotetaan, että hakumäärällä ei ole mitään tekemistä sisäänpääsyn suhteen. Toisin sanoen, sillä ei ole merkitystä oletko ensikertalainen vai jo konkari, mutta tuntuu jotenkin "raa´alta", jos tällainen seikka ei jollain tapaa vaikuttaisi sisäänpääsyyn..

    VastaaPoista
  4. Tekstiesittelyosiossa suosittelen vain lukemaan tekstien otsikot ja päättämään mikä niistä on itselle sopivin. Loppujen lopuksi sillä, minkä tekstin esittelet ei ole väliä. Kunhan saat painettua pääpiirteet mieleesi (esim. asiat, joista olet samaa mieltä/eri mieltä).

    Tekstiesittelyosa on siinä mielessä tärkeä, että se näyttää paineenhallintakykyäsi ja on sovellus opettamisesta. Sen takia tekstin valitsemiseen ei tulisi valita liikaa aikaa, vaan keskittyä tekstin mieleenpainamiseen. Tämä on tietenkin vain oma mielipiteeni.

    Minun mielipiteeni on se, että jos jotain haluaa paljon, täytyy sopeutua ja tarvittaessa "muokata" itseään. Eli jos sisäänpääsy vaatii sen, että täytyy liiotella omaa motivoituneisuuttaan tai tuoda sitä enemmän esiin, tee se. Kohtuudella tietty!

    En ole kuullut tuollaisesta systeemistä. Käsitykseni on, että motivoituneisuudella on tärkeä osa, joten luultavasti monta kertaa hakenut todistaa sillä motivoituneisuuttaan.

    Summa summarum, tekstinesittelyosion ja haastattelu osion on mentävä melko täydellisesti, että opiskelupaikan saa. Hakijoita on paljon, joista yliopisto valitsee tottakai "parhaimmat" päältä - oli hakija sitten ensimmäistä kertaa tai jo useamman kerran käynyt hakuprosessin läpi.

    Toivottavasti tästä sai selvää! Mulla on kamala päänsärky eikä ajatus oikein kulje. Jos joku jäi mietityttämään, kysy ihmeessä!

    VastaaPoista
  5. Kiitos jälleen hyvästä vastauksesta ja vaivannäöstäsi. :)

    Täytyy ensi vuonna, jos pääsen soveltuvuuskokeeseen asti, keksiä jokin hyvä kysymys esitettäväksi. Sillä tuskin on väliä liittyykö kysymys opiskeluun vai opettajan ammattiin? Siitä tulikin mieleeni myös yksi toinen asia, mikä on mietityttänyt minua. Onko tärkeämpää keskittyä vastaamaan esitettyihin kysymyksiin lähinnä ajatellen opettajan ammattia vai täytyykö vastausten myös liittyä itse opiskeluun. Esimerkkinä kysymys: "Mitkä ovat kolme parhainta puoltasi?", vastauksina: "Ahkeruus, iloisuus ja rauhallisuus, joiden uskon olevan eduksi opettajan ammatissa." vai "Ahkeruus, iloisuus ja rauhallisuus, joiden uskon olevan eduksi opettajaksi opiskellessa.". Periaatteessa haetaan yliopistoon opiskelemaan, mutta josta sitten aikanaan valmistutaan opettajan ammattiin. Kultainen keskitie varmasti tässäkin asiassa on se a ja o. Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitin. Tilanteesta tekeekin niin haastavan, kun kaikkien vastausten on mentävä nappiin, niin sisällön kuin ulosanninkin osalta.

    VastaaPoista
  6. Olen samaa mieltä, kultainen keskitie on hyvä. Voithan miettiä etukäteen molempiin sopivan vastauksen (esim. iloinen, ahkera ja vastuuntuntoinen). Varmaan on hyvä mennä sen mukaan, mihin suuntaan keskustelu ohjautuu. Tilannetaju on tärkeää! :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos vielä! Sulla on muuten tosi kiva blogi, jään seurailemaan. :)

    VastaaPoista
  8. Ole hyvä, mielelläni autoin! :) Kiitos paljon! Kiva kuulla. :)

    VastaaPoista
  9. Terve,

    olen itse menossa tuonne samaisiin luokanopettajan
    soveltuvuuskokeisiin Helsinkiin ja ajattelin että voisit
    ehkä auttaa muutamassa jutussa.

    Yksinkertaisesti kysyn, saako artikkelista tehdä
    muistiinpanoja tai merkintöjä ja kerätäänkö artikkeli
    pois haastatteluun mentäessä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm... Kyllä siinä tekstinesittelyssä muistaakseni sai joku olla tukena, mut en muista oliko se artikkeli, muistiinpanot vai molemmat. :)

      Poista
  10. Hei ajattelin kysyä,että tiedätkö muiden kaupunkien soveltuvuuskokeista? Haen nyt keväällä ensimmäistä kertaa mutta itse en aio Helsinkiin hakea. En meinaa löytää netistä tietoa muiden kaupunkien soveltuvuuskokeista. Toivottavasti kerkeet vastata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Valitettavasti en tiedä mitään muiden kaupunkien soveltuvuuskokeista. Kannattaa kysäistä esim. Annikalta (http://ihkaoma.blogspot.fi/), joka opiskelee Tampereella luokanopeks tai Jennalta (http://www.kaksiyhdenhinnalla.com/), joka opiskelee Turun yliopistossa. :)

      Poista
  11. Hei osaisitko kertoa muiden kaupunkien soveltavuuskokeista?:)

    VastaaPoista
  12. Moikka. Olen itse opiskelemassa kasvatustiedettä ja tehnyt kandia aiempien vuosien soveltuvuuskokeista. Tässä on viime vuoden perusteella keräämiäni huomioita MAHDOLLISISTA tilanteista/ kysymyksistä jne. Toivottavasti näistä on jollekin apua. Suosittelen miettimään etukäteen mahdollisia haastattelukysymyksiä ja PERUSTELUJA omiin vastauksiin.

    Yksilöhaastattelu:
    - Voidaan tehdä jonkin ennakkotehtävän tai esitietolomakkeen pohjalta tai vaan spontaanisti siinä tilanteessa
    - Haastattelussa pyritään selvittämään mm. hakijan motivoituneisuus ja soveltuvuus alalle, millainen koulutettavuus hänellä on, onko hän sitoutunut opiskelemaan tutkinnon loppuun, pärjäisikö hän opinnoissa,..
    - yksilöhaastattelua varten kannattaa miettiä valmiiksi muun muassa seuraavia asioita: MIKSI olen hakeutumassa alalle, MIKSI olen hakeutumassa JUURI (esim Rauman) opettajankoulutukseen, MITEN priorisoi tätä hakukohdetta muihin joihin on hakenut, MIKÄ tekee minusta hyvän opettajan, MILLAISIA ovat opettajan hyvät ominaisuudet ja MIKSI, MISSÄ asioissa tarvitsen harjaantumista, MITÄ ODOTAN koulutukselta, MITEN käyttäydyn erilaisissa tilanteissa (esim. stressaavissa, ahdistavissa, surullisissa, onnellisissa,..)
    - Haastattelijat saattavat tarkoituksella ottaa rooleja tai koittaa asettaa haastateltavan epämukavaan/ outoon tilanteeseen, jotta näkevät kuinka tämä reagoi

    Ryhmätilanne:
    - ryhmätilanteessa hakijoiden on yhdessä esim. keskusteltava kasvatustieteellisestä aiheesta, tehtävä näytelmä annetusta aiheesta (lto), ratkaistava ryhmänä jokin ongelma (esim. vanhemmat toivovat kouluun iltapäiväkerhoa, miten järjestäisitte sen) tai analysoitava kuvaa / tekstiä joka heille annetaan tilanteessa..
    - Tilanteessa arvioidaan hakijoiden kykyä omaksua alan materiaalia sekä heidän vuorovaikutus- ja keskustelu-, ja ongelmanratkaisutaitojaan (kannattaa muistaa kuunnella tarkkaan muita ja reagoida heidän asiaanssa, tehdä yhteenvetoja, johdatella keskustelua takaisin aiheeseen jos se karkaa, kysyä toiselta mielipidettä, ..) EI kannata puhua päälle tai olla koko aika äänessä
    - Yleensä itse tilanteen jälkeen on vielä aikaa ryhmänä arvioida ja analysoida suoriutumistaan (ryhmän!) tehtävässä ja keskustella kuinka se sujui, mitä olisi voinut tehdä toisin jne.

    Matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testi:
    - kirjallisessa testissä arvioidaan yksilön ajattelun taitoja matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa (matemaattisia testejä ja ihan normaaleja laskutoimituksia, sanallisia, kuvallisia ja aritmeettisia)
    - tehtävässä arvioidaan myös yksilön metakognitiivisia taitoja  plussaa saa jos kirjoittaa tehtävään MITEN on sen ajatellut ja MIKSI
    - tehtävän tarkoitus on myös tuoda arvioitsijalle näkyväksi miten hakijan matemaattiset luonnontieteellisen ajattelun taidot ovat rakentuneet (testi paljastaa mikäli ajattelussa on aukkoja)

    Visuaalisen ajattelun ja medianlukutaidon koe
    - Tampereen yliopistossa yksilötehtävä, jossa on ainakin ennen pitänyt askarrella/piirtää/liimata/leikellä kollaasi jostakin annetusta aiheesta (esim. elämän huippuhetki, lapsi & rajat,..)
    - Tässä testataan hakijan visuaalista hahmotusta, luovuutta, kykyä lukea ja analysoida lehtiä
    - Aikaa on ollut 3 tuntia ja omat välineet on ainakin ennen pitänyt tuoda mukaansa

    VastaaPoista
  13. Moikka. Olen itse opiskelemassa kasvatustiedettä ja tehnyt kandia aiempien vuosien soveltuvuuskokeista. Tässä on viime vuoden perusteella keräämiäni huomioita MAHDOLLISISTA tilanteista/ kysymyksistä. Toivottavasti näistä on jollekin apua. Suosittelen miettimään etukäteen mahdollisia haastattelukysymyksiä ja PERUSTELUJA omiin vastauksiin.

    Yksilöhaastattelu:
    - Voidaan tehdä jonkin ennakkotehtävän tai esitietolomakkeen pohjalta tai vaan spontaanisti siinä tilanteessa
    - Haastattelussa pyritään selvittämään mm. hakijan motivoituneisuus ja soveltuvuus alalle, millainen koulutettavuus hänellä on, onko hän sitoutunut opiskelemaan tutkinnon loppuun, pärjäisikö hän opinnoissa,..
    - yksilöhaastattelua varten kannattaa miettiä valmiiksi muun muassa seuraavia asioita: MIKSI olen hakeutumassa alalle, MIKSI olen hakeutumassa JUURI (esim Rauman) opettajankoulutukseen, MITEN priorisoi tätä hakukohdetta muihin joihin on hakenut, MIKÄ tekee minusta hyvän opettajan, MILLAISIA ovat opettajan hyvät ominaisuudet ja MIKSI, MISSÄ asioissa tarvitsen harjaantumista, MITÄ ODOTAN koulutukselta, MITEN käyttäydyn erilaisissa tilanteissa (esim. stressaavissa, ahdistavissa, surullisissa, onnellisissa,..)
    - Haastattelijat saattavat tarkoituksella ottaa rooleja tai koittaa asettaa haastateltavan epämukavaan/ outoon tilanteeseen, jotta näkevät kuinka tämä reagoi

    Ryhmätilanne:
    - ryhmätilanteessa hakijoiden on yhdessä esim. keskusteltava kasvatustieteellisestä aiheesta, tehtävä näytelmä annetusta aiheesta (lto), ratkaistava ryhmänä jokin ongelma (esim. vanhemmat toivovat kouluun iltapäiväkerhoa, miten järjestäisitte sen) tai analysoitava kuvaa / tekstiä joka heille annetaan tilanteessa..
    - Tilanteessa arvioidaan hakijoiden kykyä omaksua alan materiaalia sekä heidän vuorovaikutus- ja keskustelu-, ja ongelmanratkaisutaitojaan (kannattaa muistaa kuunnella tarkkaan muita ja reagoida heidän asiaanssa, tehdä yhteenvetoja, johdatella keskustelua takaisin aiheeseen jos se karkaa, kysyä toiselta mielipidettä, ..) EI kannata puhua päälle tai olla koko aika äänessä
    - Yleensä itse tilanteen jälkeen on vielä aikaa ryhmänä arvioida ja analysoida suoriutumistaan (ryhmän!) tehtävässä ja keskustella kuinka se sujui, mitä olisi voinut tehdä toisin jne.

    Matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testi:
    - kirjallisessa testissä arvioidaan yksilön ajattelun taitoja matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa (matemaattisia testejä ja ihan normaaleja laskutoimituksia, sanallisia, kuvallisia ja aritmeettisia)
    - tehtävässä arvioidaan myös yksilön metakognitiivisia taitoja  plussaa saa jos kirjoittaa tehtävään MITEN on sen ajatellut ja MIKSI
    - tehtävän tarkoitus on myös tuoda arvioitsijalle näkyväksi miten hakijan matemaattiset luonnontieteellisen ajattelun taidot ovat rakentuneet (testi paljastaa mikäli ajattelussa on aukkoja)

    Visuaalisen ajattelun ja medianlukutaidon koe
    - Tampereen yliopistossa yksilötehtävä, jossa on ainakin ennen pitänyt askarrella/piirtää/liimata/leikellä kollaasi jostakin annetusta aiheesta (esim. elämän huippuhetki, lapsi & rajat,..)
    - Tässä testataan hakijan visuaalista hahmotusta, luovuutta, kykyä lukea ja analysoida lehtiä
    - Aikaa on ollut 3 tuntia ja omat välineet on ainakin ennen pitänyt tuoda mukaansa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä vasta kattava paketti! KIITOS! :)

      Poista